Dadaa! tämä tyyppi on viimeinkin onnibussin kyydissä...ja juu, en varannut itse matkaa :D minä ja onnibussilla matkustaminen...ei oikein menny viime keväänä putkeen, joten mie en enää saa matkoja tällä pelillä varata tai en viitsi kun se kuitenkin epäonnistuu...onneksi mulla on hyvä auto, joka tarpeen tullen kuskaa jos onnibussista vähän myöhästyy.
Helsinkiin tässä päästellään, joten on hyvää aikaa tänne kirjoitella.
Ja näköjään tämä päivitys onnistuukin ihan hyvin kännykällä.
Eilen lähdin keski-suomen outdoor siskojen tapaamiseen Häähnin tuvalle. Kiva oli mennä tapaamaan saman henkisiä ihmisiä ja tutustua uusiin tyyppeihin.
Hyppäsin laukaan tien varresta parin siskon kyytiin. Ja sitten kohti tupaa, muistin jopa ulkoa reitin sinne. Pikkutietkin oli onneksi aurattu.
Parkkipaikalla oli muutama meidän porukan auto. yöllinen lumisade oli polun peittänyt. Yhdet jäljet hangessa näkyi eli joku oli ennen meitä sinne kerinnyt.
Ihanan talviselta polku näytti. Reitti mökille olikin jo tuttu, joten eteenpäin.
Mökillä olikin jo muutama sisko. Tupa oli lämmin ja kodikas sekä keitto porisi liedellä. Siis, pääsimme heti syömään. Vatsat oli täytetty ja koko joukko kasassa, joten Upen johdolla retkeilemään lähimaastoon.
Nyt ei mentykään polkuja pitkin, vaan teimme omat polut. Ja heti selvisi yksi uusi hankinta, säärystimet! Hangessa kahlatessa kalsarin lahkeet alkoivat kastumaan.
Iso kelopuu törrötti yksinään keskellä vattupusikkoa.
Aikamme metsikössä rämmittyä saavuimme tielle, jonkin matkaa kuljimme tietä pitkin.
Pikkupuroja välillä tien ali kulki, ihanasti vesi solisi kun niitä pysähdyimme katselemaan ja kuuntelemaan.
Sitten vastaan tuli autioitunut tupa. Mielikuvitus alkoi laukkaamaan kun keksimme tarinoita, kuka talossa on asunut.
Totta kai, kun ovi oli auki niin sisällekin oli mentävä tutkimaan :)
Jonkin verran oli talo rapistunut.
Ulkoa löytyi iso koivu, jonka luona ryhmäkuvia otettiin.
Aina tuo sormi noihin kuviin tulee :/
Autiotuvalta jatkettiin tarpomista kohti lammen rantaa.
Vettä tuli taivaalta kiitettävästi, joten kamppeet alkoi olemaan jo melko märät. Ulkoa päin sateesta ja sisältä hiestä, hangessa rämpiminen oli meinaan hikistä puuhaa. Minä kun vielä olin päättänyt testata tyylin, miten ei todellakaan kannata pukeutua. Lumen näkeminen aamulla sai minut kuvittelemaan että on muka hirmu kylmää, joten toppavehkeet päälle... eipähän ainakaan palellut....
Saavuimme lammen rantaan, se ei vielä kokonaan jäässä ollut. Jäällä on kuulemma ollut luistelurata joinakin talvina, kylän talvitapahtumien yhteydessä.
Rannasta löytyi myös ränsistynyt saunan raato.
Saunan jälkeen tulikin haasteellinen kohta, pusikkoa ja märkää. Ojien yli hyppimistä. Selvisimme kuitenkin kunnialla polulle.
Vesisadekin viimein vaihtui isoiksi lumihiutaleiksi.
Ja niin alettiin olla takaisin mökillä. Nyt tiedänkin uusia reittejä seuraavan kerran kun tänne tulen.
Mukavasti olimme litimärkiä, joten päätimme lähteä samantien kotiin päin.
Onneksi lähdimme, kerkesimme hetken valosalla ajaa. Hyvä niin, koska keli oli kaamea. Tiet sohjolumessa ja suuria lumihiutaleita satoi kaatamalla. Ei tarvinnut kiirehtiä kotiin päin.
Kotona, heti sauna lämpiää että keho sulaa. Ja äkkiä unille kun aamulla reissuun. :)
Eilen rämmittiin Hankasalmen perämetissä ja huomenna kävellään Tukholman kaduilla.
Ja tässä matkan aikana on hyvä blogeja lueskella ja suunnitella missä kaikkialla vois käydä.
Näyttää siltä että minun pitää aloittaa kesäloma toukokuussa ja palata töihin vasta joskus syksyllä...onnistuiskohan tuo.... :)
Tässä muutama hieno otos Häähnin tuvalta.
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
Vesisade vaihtui isoksi lumihiutaleiksi, lenkin lopussa. Kuvaajana Heikki Sulander
Kuvaajana Heikki Sulander
